Muhammedin nousu profeetaksi: islamin synty ja Bysantin valtakunnan rappio

700-luvun Turkissa tapahtui merkittävä historiallinen käänne, joka muutti alueen ja koko Lähi-Idän tulevaa kohtaloa: Muhammedin nousu profeetaksi. Tämä tapahtuma, joka sai alkunsa Mekassa vuonna 610 jaa., merkitsi islamin syntymää ja loi pohjan kalifaatin valloitukselle sekä Bysantin valtakunnan alamäelle.

Muhammedin uskonnollisia kokemuksia kutsutaan “ilhamiksi” (revelations). Nämä ilhammaiset viestit, jotka hän välitti seuraajilleen, muodostivat Koraanin, islamin pyhän kirjan. Muhammedin saarna ja Islamiin kääntyminen keräsivät kannattajia nopeasti Arabian niemimaalla. Islam lupaili tasa-arvoa, sosiaalista oikeutta ja rauhaa. Se vastusti tuolloista Mekkan aristokratiaa ja sen materiaalisia arvoja.

Islamissa Jumala on yksi ja korkeintaan arvostettu. Muhammed oli viimeinen profeetta, jonka kautta Jumalan sana saapui ihmiskunnalle. Islamin viisi perusta ovat uskonpuhdistus (shahada), rukous viisi kertaa päivässä (salat), almujen antaminen köyhille (zakat), paastotapahtuma Ramadanissa ja pyhiinvaellus Mekkaan (Hajj) elämän aikana ainakin kerran. Nämä perusteet luovat islamin uskonnollisen kehikon ja ohjaavat muslimen arkea.

Islamilaisten voittojen nousu alkoi vuonna 622 jaa., kun Muhammed pakeni Mekasta Medinaan, tapahtumasta tuli “Hijra”. Medinassa hän perusti ensimmäisen islamilainen yhteisön ja loi uskonnollis-poliittisia lakeja. Islamin leviämiseen vaikutti Muhammedin sotastrategiat ja poliittinen taito.

Islamilaisen valtakunnan laajeneminen 700-luvulla oli nopeaa. Kalifaatti, johon kuului useita eri islamilaisia dynastioita (omejaadit, abbasidit), hallitsi Arabian niemimaata, Persiaa, Syyriaa ja Pohjois-Afrikkaa. Bysantin valtakunnan heikkeneminen loi otollisen tilanteen islamilaisten laajentumiseen.

Bysantin valtakunnassa oli tuolloin vallalla sisäinen hajaannus. Vallankaappaukset ja dynastisten riitojen vuoksi armeija heikkeni ja hallinto oli epästabiilia. Islamilaiset hyökkäykset hyötyivät näistä olosuhteista, ja Bysantin valta pieneni merkittävästi 700-luvun aikana.

Islamilaisen kalifaatin voitot olivat monimutkainen prosessi, johon vaikutti useita tekijöitä:

Islamilaisen valtakunnan nousu ei ollut pelkästään sotavoittojen tulos. Islamiin liittyi myös vahva kulttuurinen ja tieteellinen elementti. Muhammedin seuraajat perivät antiikin Kreikan ja Rooman tiedon ja tekivät merkittäviä edistysaskeleita matematiikassa, tähtitieteessä ja lääketieteessä. Bagdadissa sijaitsevan “Viisauden talon” (House of Wisdom) ansiosta islamilainen tiede kukoisti ja vaikutti Euroopan keskiajan kehitykseen.

Muhammedin nousu profeetaksi oli merkittävä käännekohta historian poluilla. Se johti islamin syntymään, kalifaatin muodostumiseen ja Bysantin valtakunnan alamäkeen. Islami on edelleen yksi maailman suurimmista uskonnoista, ja sen kulttuurinen ja tieteellinen vaikutus on ollut globaali. 700-luvun tapahtumat Turkissa muuttavat Lähi-Idän karttaa ja jatkavat vaikuttavana tekijänä maailmassa tänäkin päivänä.

Muhammedin nousu profeetaksi, islamin synty ja Bysantin valtakunnan rappio: nämä sanat kuvaavat vain osaa 700-luvun Turkin turbulentista historiasta. Se on kertomus uskonnollisesta innoituksesta, poliittisesta strategisista ja kulttuurin kukoistuksesta - kertomus, joka kiehtovasti jatkuu vielä tänäkin päivänä.