The Pilgrimage of Grace; A Rebellion Fueled by Religious Tension and Economic Hardship

blog 2025-01-07 0Browse 0
 The Pilgrimage of Grace; A Rebellion Fueled by Religious Tension and Economic Hardship

Vuonna 1536 Englannin pohjoisosien rauhallinen ilta kohistui kun ihmisten joukot alkoivat kokoontua, heidän silmissään kipinä kapinaa ja epätoivoa. Tämä ei ollut tavallinen protesti; tämä oli Pilgrimage of Grace, massiivinen kansanliike joka kyseenalaisti kuningas Henrik VIII:n vallan ja muutti Englannin uskonnollista ja poliittista maisemaa ikuisesti.

Syyt kapinaan:

Henrikin päätös erota katolilaisesta kirkosta ja julistaa itsensä Englannin kirkon johtajaksi vuonna 1534 oli vahva iskuryhmä monille Englannin pohjoisosien asukkaille, jotka pysyivät uskollisina katoliselle uskolle. Henrik VIII:n uudistukset eivät loputneet vain uskoon; hän myös sulki luostarit ja takavarikoi niiden maita ja omaisuutta kruunulle. Tämä herätti syvää vihaa ja vastustusta monien keskuudessa, jotka näkivät tällaisen toiminnan uhkana perinteiselle yhteiskuntarakenteelle ja uskonnolliselle elämälleen.

Lisäksi Henrik VIII:n talouspolitiikat pahensivat jo ennestään olemassa olevaa köyhyyttä ja epätasa-arvoa. Uudet verot, jotka määrättiin rahoittamaan sotaretkiä Eurooppaan ja kuninkaan mahtavaa elämäntyyliä, painoivat tavallisten ihmisten harteille.

Kapinan puhkeaminen:

Pilgrimage of Grace alkoi lokakuussa 1536 Yorkshiressa. Kapinaliikkeen johdossa olivat Robert Aske, pikkuriiklinen maanomistaja ja entinen luostarin palvelija, sekä Thomas Hedwith, katolinen papisto. He kutsuivat ihmisiä “pyhiinvaellukselle” Yorkiin, missä he vaativat Henrikiltä uskonnon vapautta, luostarien palauttamista ja verotukseen tehtyjä muutoksia.

Liike sai nopeasti valtavia mittoja. Noin 30 000 ihmistä kokoontui Yorkissa, ja kapina levisi pian läpi Englannin pohjoisosien. Kansanjoukot piirittivät suuria kaupunkeja, kuten Hull ja Lincoln, uhkaamalla vallata ne.

Henrik VIII:n vastaus:

Henrik VIII:n aluksi peloitettiin kapinan laajuudesta, mutta hän vastasi nopeasti ja julmasti. Hän lähetti armeijaansa murskaamaan kapinaa ja tarjous neuvotteluja oli vain väline saavuttaa parempi asema.

  • Ensimmäinen kampanja: Joulukuussa 1536 Henrik VIII lähetti armeijansa, johtajanaan herttua Cumberland, kukistamaan kapinajohtajat Robert Asken ja Thomas Hedwithin. Heidät vangittiin ja teloitettiin julmasti Lontoon Towerissa.

  • Toinen kampanja: Toinen kapinaliike syttyi vuonna 1537 ja sekin kukistettiin armeijan voimalla. Tällä kertaa Henrik VIII:n oli pakko käyttää rajumpia keinoja.

Kapinan seuraukset:

Pilgrimage of Grace, vaikka se päättyikin veriseen tappioon, muutti Englannin historiaa useilla tavoilla:

Seuraus Kuvaus
Uskontorjunta vahvistui: Henrik VIII:n julma vaste kapinaan vahvisti hänen absoluuttista valtaansa ja osoitti että hän ei hyväksyisi vastustusta uskonnollisiin muutoksiin.
Katolilaisuuden kukistuminen Englannissa: Pilgrimage of Grace oli yksi viimeisistä merkittävistä katolilaisten nousuista Englannissa, ja se nopeutti maaston muuttumista protestanttiseksi valtioksi.

Pilgrimage of Grace jäi historiallisesti merkkipaaluksi Englannin uskonnollisen ja poliittisen kehityksen poluilla. Vaikka kapina kukistui, sen henki ja ihmisille osoittamat kärjet muokkaavat edelleen kuvaa Henrik VIII:n hallituskaudesta ja Englannin renessanssin aikakaudesta.

Lisää ajattelemisen aihetta:

  • Voiko sanoa että Pilgrimage of Grace oli onnistunut, vaikka se kukistui?
  • Miksi Henrik VIII:n uskonnolliset uudistukset herättivät niin voimakasta vastustusta Englannin pohjoisosien asukkaiden keskuudessa?
TAGS